Anolan Aukeat
Kylällä kyteä saa sanaparret:
"Kuka lie, kuka lie on lentänyt?"
Anolan aukeat saa sitä nähdä tietäen
Mitä sanojat sanoissa luulee
Huhut kuin kiviä vaan
Joita kosket kuohuissaan
Kadoksiin kuluttavat
Arat on puhuvat puut
Vaikka muistaa korvillaan
Yhden ylitse pakenevan
Vajalle valkean maan yhdet jäljet johtaa kiiltävinä
Kuusen kierto, viertä juuren, kohta kuuta kurkottava
Alho on kivien maa, siellä yksi seuraa seinäviertä:
Kumma kuin on liiterillä, kouko kolkkona ovella
Pihalta pitojen taa veisi hennon halki harsopeiton
Kuusilatvat katkeavat, heinät harvoille pediksi
Levätä pudonnut saa, sen on helmaan, jonka päältä piirsi
Hetken yltä laajenivat niityt aukeat Anolan
